Siirry sisältöön

Tänäkin vuonna näyttelijäntyön kurssi auttoi löytämään keinoja lähestyä omaa hahmoa ja syventää omaa näyttelijäntyötään.

Viime viikonloppuna oli näyttelijäntyön kurssin viikonloppu. Näyttelijäntyön kurssista on ollut hyötyä varsinkin kevään näytelmään osallistuville. Tänäkin vuonna näyttelijäntyön kurssi auttoi löytämään keinoja lähestyä omaa hahmoa ja syventää omaa näyttelijäntyötä. 

Näyttelijäntyö kurssi on järjestetty aikaisempanakin vuonna hyvällä menestyksellä.

Päivä 1: Lauantai

Näyttelijöiden kouluttaminen ja koulutuksen tarjoaminen on tärkeää mille tahansa teatteriryhmälle. Tänäkin vuonna KYT järjestää jäsenistölleen kolme kurssia kuluvan vuoden aikana. Helmikuussa järjestetyn näyttelijäntyönkurssin, jota tämäkin postaus käsittelee, toukokuussa järjestettävän käsikirjoituskurssin, jossa tähdätään vuoden Räiskäle-tekstien kirjoittamiseen sekä valokurssin uusien valojen käyttöön.

Kurssien järjestämisessä tukee Kansalaisfoorumi.fi

Ensimmäinen päivä alkoi lauantaina kello yhden aikaan. Kyseinen viikko oli sinänsä hyvä valinta, koska näyttelijöillä ei ollut harjoituksia kevään produktioon liittyen. Kurssilla keskityttiin ennen kaikkea omaan tekemiseen ja siihen miten omaa näyttelijän suoritusta voitaisiin kehittää. Mutta väkisinhän tällaisista aina tulee ajatuksia meneillä olevaan roolityöhön. Ja monelle tulikin mieleen ensimmäisenä kuinka opittuja asioita saisi tuotua nykyiseen hahmoon. 

Lauantaina tehtiin paljon fyysisiä harjoitteita, esimerkiksi tutustuttiin siihen millaisia yksityiskohtia jokaisella on kehossa, joilla voi korostaa tunneilmaisua. Esimerkiksi monesti liikkeessä unohtuvia nilkkoja sekä ranteita liikuteltiin harjoitteissa. Lisäksi mietittiin henkilön rytmiä ja sen vaikutusta henkilöhahmoon. Lähestymistapa oli ainakin allekirjoittaneelle uusi eikä sitä ollut tullut edes miettineeksi. Ja vaikka kevään näytelmässä ei olekaan roolia, harjoitukset siirtyvät aina sellaisinaan omaan työkalupakkiin myöhempiä töitä varten. 

Lauantaina oli myös tuotannon kokous sekä myöhäiset ystävänpäiväkestit, joista blogissa jo postaus. Lue lisää tästä.

Vaikka ilta vierähtikin pitkälle, silti kaikki olivat sunnuntaina valmiina kurssille. Väsyneinä, mutta valmiina. 

Yhdessä harjoituksessa tarkoitus oli muovailla toinen näyttelijä antiikin patsaiden mukaan. Vaikeampaa kuin alunperin ajattelisi. Kyse oli niin pienistä yksityiskohdista, että monesti jäi miettimään pidemmäksikin aikaan miksei jokin vaan näyttänyt oikealle. 

Päivä 2

Sunnuntai aloitettiin yhden aikaan, kuten lauantaikin ja siitä huolimatta, että ilta oli vierähtänyt pitkäksi, ei kukaan jättänyt tulematta. Piirissä oli väsynyttä, mutta harjoituksiin valmista porukkaa. Kahvikupposen äärellä käytiin hieman läpi jo illan aikana tulleita ajatuksia siitä, miten harjoituksia saatiin käyttöön omassa hahmonrakentamisessa. Samoin tuli kerrattua muutkin kuulumiset.

Toisena päivänä päästiin hieman lähemmäs esiintymistä tekemällä mimiikka- ja kohtausharjoituksia sekä luettiin merkityksetöntä tekstiä tunneilmaisua harjoitellaksemme. Näyttelijät jakaantuivat kahteen ryhmään ja saivat pinkan kortteja, joissa oli tunteita kirjoitettuna ja näistä näyttelijä otti yhden näyttämättä muille. Tarkoitus oli saada esitettyä tunne toisille niin hyvin että he arvaisivat. Monesti arvauksia tuli useita, koska samaan tunteeseen liittyy eri ihmisillä erilaisia nyansseja. Ja kun kerran näyttelijäporukalla oltiin, niin totta kai tarinankaari löytyi ja lopulta seurattiin todella mielenkiintoista tarinaa valtauksesta. 

Sunnuntaina hiljennyttiin myös aistiharjoituksiin, joissa tarkoitus oli tuoda mieleen aistihavaintoja menneisyydestä ja kuinka niitä voitaisiin tuoda käyttöön omaan lavatyöskentelyyn. Samoin tehtiin muistojen kanssa, ennen kaikkea kodin muistojen. Mutta tässä vaiheessa pitää olla varovainen, jottei jää vellomaan tunteissaan ja että pystyy erottamaan itsensä ja hahmonsa välin. Tarkoitus ei ole velloa negatiivissa tunteissa, se ei ole pidemmän päälle kellekään terveellistä. Ja omasta terveydestä huolehtiminen on yksi tärkeimpiä näyttelijäntyön perustuksia.

Viimeisenä päivänä oli pakko ottaa todistusaineistoa kurssista. Jos ei ole kuvaa, sitä ei ole tapahtunut.

Voit seurata Kuopion ylioppilasteatteria facebookissa ja instagramissa.

Pieni logo