Kategoria: Blogi

Tunnelmia ennen paikalle saapumista:

Eetu Leinonen: Hyvä boogie kun Lappeenrannan veto meni niin hyvin ja eilen saatiin treenattua.

Sini Puusti: Jee! Hyvä fiilis ja aina vaan paranee. Tsemppiä kaikille!

Ville Kumpulainen: Tämän asenteen kun saisi pidettyä iltaan asti.

Kurkistus kulissien taakse

Ennen esitystä

Jälleen puemme roolivaatteet yllemme mukanaan tuttu hiki. Laitamme hiukset ja meikit kohdilleen ja hahmomme pääsevät elämään.

Kokoonnumme teatterilavalle ja fiilistelemme lavasteita. Energia lavalla on todella lupaava ja innostava.

Teemme alkulämmittelyt. Fyysisesti lämmittelemme niin, että jokainen meistä vuorollaan näyttää liikkeen, jota keho kaipaa, ja loput tekevät perässä saman. Joukkoon mahtuu niin sykettä nostavaa liikuntaa kuin venyttelyäkin. Aapo vetää meille hyvän äänilämmittelyn. Keskittymisessä käytämme jälleen kuppabanaania. Nyt on lämmiteltynä koko kroppa ääntä ja aivoja myöten.

Kun ovet ovat kiinni ja esitykseen on vielä hetki aikaa, pääsevät teatterikärpäset liitelemään vapaana. Jes, tänään on meidän kauan odotettu Ensi-ilta! Tiia ikuistaa ikimuistoisia hetkiä kamerallaan. Nautimme energiasta, mikä leijuu jo lupailevasti lavalla.

Lopuksi huudamme yhteen ääneen kannustushuutomme: ”Kultainen vasikka, ep-ep-epäilemättä!” Keräännymme sermien taakse ja hiljennymme. Valot pimenevät ja yleisö saapuu sisään. Askeleet kantautuvat korviimme katsojien kiivetessä rappuja pitkin paikoilleen. Puheensorina kutittelee korviamme.

Sermien takana on lämmin tunnelma

Minulla on viltti, jonka alle nappaan myös toisen näyttelijän. Viltti pitää meidät lyhytmekkoiset lämpimänä! Istun toisen näyttelijän jalkojen juurelle ja kysyn, haluaako tämä hieroa minua. Kohta neljä kättä pyörittelee hartioitani. Näin meillä. Henna antaa meille vielä Carmolis-tipat kuin kanaemo tipusilleen. Nyt kaikki on kohdallaan.

Tunnarimme alkaa soida ja yleisö hiljenee. Nyt se on menoa!

Esityksen aikana

Aina ennen lavalle siirtymistä tapahtuu paljon hauskaa sermin takana, vaikka hiljaa olemmekin. Milloin tanssiliikkeitä, milloin toisen roolisanojen imitointia ja hauskoja ilmeitä. Joku ottaa nokoset ja toinen pelleilee vieressä.

Ensimmäinen näytös

Esitys kulkee hyvin. Tuntuu, että energia vain kasvaa kohtaus kohtaukselta. Katsomo on täysi ja yleisö on ihanasti mukana välillä naureskellen ja reagoiden.

Näytös menee reippaasti ja valot pimenevät. Käymme pimeässä vaihtamassa lavasteet toiseen näytökseen valmiiksi. Hupainen tunnarimme soi taustalla. Kaikki kerkeävät tehdä tarvittavat siirrot ja piiloutua sermin taakse. Nyt alkaa toinen näytös ovikellon saattamana.

Toinen näytös

Paljon energiaa ja hauskoja hetkiä. Yleisö vaikuttaa olevan hyvin mukana. Tulee väliaika. Hahmot jäävät stilliin ja valot pimenevät. Yleisö menee kahville ja pullalle.

Väliaika

Kun yleisö on poistunut tilasta, me vaihdamme sillä aikaa lavasteita, käymme korjaamassa hiukset ja meikit, tuulettelemme, vaihdamme tuntemuksiamme ja tarpeen vaatiessa käymme vessassa. Kaikki pihisevät into pinkeänä. Tämä on mahtavaa!

Piiloudumme sermien taakse ja innokkaan puhevyöryn saattelemana yleisö palaa paikoilleen. Kolmas näytös alkaa. Tunnari soi ja valot vaihtuvat.

Kolmas näytös

Energia on vieläkin parempi! Yleisö reagoi ihanasti ja roolihahmot elävät täysillä.

Näytös sujahtaa hetkessä ohi. Keräännyme riviin ja kumarramme yhdessä. Saamme hyvät aplodit. Juoksemme sermin taakse ja aplodit jatkuvat. Palaamme uudestaan kumartamaan ja taputamme myös yleisölle.

Esityksen jälkeen

Yleisössä on tuttuja ja tuntemattomia. He ovat ihanan avoimia ja antavat hyvää palautetta. Osalle on muodostunut lempihahmoja. Mieleenpainuvin palaute on, että esitys aina vain parani loppua kohden. Myös ilmeitämme kehutaan. Osa meistä saa kukkia ja halauksia. Meistä otetaan kuvia. Mieleeni jäi kun yksi katsojista kertoi, että meistä näkyy kuinka intohimoisia olemme.

Kun yleisö on lähtenyt, korkkaamme alkoholittomat ja – holilliset skumpat ensi-illan kunniaksi. Kehumme toisiamme ja olemme iloisia, kiitollisia ja hämmästyneitä illan kulusta.

Ensi-iltajuhlat

Matkamme jatkuu kohti ensi-illan jatkoja. Nyt ne pidetään Henna-Riikan ja Mallan kotona. Kokoonnumme pöydän ääreen, joka notkuu herkuista. On sipsiä, dippiä, karkkeja, popcorneja ja croisantteja. Nam! Puhumme kaikesta maan, taivaan ja teatterin välillä.

Meitä on monta ja keittiö on aika pieni, joten siirrymme olohuoneeseen ja tietysti kannamme herkut mukanamme. Olohuoneessa meitä viihdyttävät myös Hennan kissat.

Käymme yhdessä läpi esityksen kulkua ja herkuttelemme. Juhlimme tätä hienoa saavutusta, jonka parissa olemme koko kevään työskennelleet. Tästä alkaa hyvä esityskausi.

Pelaamme hauskoja seurapelejä ja viihdymme toistemme seurassa pitkään. Minä, Tiia ja Aapo olemme ensimmäiset lähtijät noin klo 3.20 aamuyöllä. Asumme kaikki samalla suunnalla ja Aapo ajaa meidät kotiin. Matkalla meitä valaisee upea täysikuu. On ollut huippu ilta! Muut olivat juhlissa pitkälle aamuun saakka. Henna-Riikka oli tehnyt hienovaraisen vinkin ja pukenut yövaatteet päälle, jolloin loputkin juhlakansasta olivat siirtyneet koteihinsa nukkumaan.

Ensi-illan jälkeiset fiilikset

Miltä nyt tuntuu?

Henna-Riikka Ullgren: Minusta tämän päivän esitys meni ihan pirun hyvin. Oli hyvät energiat, hyvä yleisö ja kaikki veti ihan älyttömän hyvin. Tuntui, että tähän mennessä kaikki veti kaikista parhaimpana mitä nyt on ollut. Meillä meni ihan älyn hyvin ja minä olen ylpeä meistä kaikista.

Emmi Vuorinen: Kai se hyvin meni. En unohtanut kovin monta vuorosanaa. Yleisö näytti ihan tykkäävän ja tuli kehuja.

Ville Kumpulainen: Kyllähän tuo porukka veti ihan hyvästi. Rekvisiittamuutos toi haastetta keskittymiseen.

Olga Roitto: Meni todella todella hyvin. Todella hyvä Kuopion ensi-illaksi. Aidosti oli ihana nähdä esitys nyt juuri tässä tilassa ja noissa lavasteissa, koska emme ole aikaisemmin edes päässeet harjoittelemaan kyseisessä tilassa. Hyvä energia oli. Oli tosi ilo katsoa esitystä. Niin herkullisia tapahtumia on sattunut viimeaikoina. On ihanaa, että saadaan tarjota näin kiva juttu yleisölle ja toivottavasti yleisökin pystyy nauttimaan ja tulee vielä jatkossakin katsomaan meidän juttujamme. Hyvin oli väkeä tänään.

Kiitos koko työryhmälle upeasta päivästä! <3

Blogiterveisin: Sini ja Tiia

Kirjoittanut: Sini Puusti

Kuvat: Tiia Weckström

Saavumme kaikki paikalle ajoissa. Aloitamme laittamalla meikit, hiukset ja roolivaatteet valmiiksi. Tunnelma on hieman hassuttelevaa ja iloista.

Seuraavaksi pääsemme saliin, jossa tulemme esiintymään. Sali on vielä tyhjä ja ilman lavasteita.

Asettelemme lavasteita oikeille paikoilleen. Pikkuhiljaa esityksen miljöö alkaa rakentua.

Saatuamme lavasteet paikoilleen, aloitamme lämmittelyn. Lämmittelemme kehoa, ääntä, keskittymistä ja artikulointia. Oletteko kuulleet kuppabanaanista? Se on yksi meidän vakiolämmittely keskittymiseen.

Vedämme kenraalin läpi kuten kuuluukin. Kenraali menee hyvin ja toivomme, että ensi-ilta menee vielä paremmin!

Tuntemuksia ohjaajan näkökulmasta

Haastattelussa: Olga Roitto

Millaisia tuntemuksia sinulla on nyt kenraalin jälkeen?

-Kenraali meni oikein mukavasti. Yleisön tuoma energia tarvitaan enää.

Olga kertoo, että oli ihanaa vihdoin ja viimein nähdä esitys oikeassa tilassa. Hän palaa vielä Lappeenrannassa saatuun raadin palautteeseen:

-Raadin antamasta palautteesta oli todellakin hyötyä. Nyt kaikilla näyttelijöillä on entistä parempi läsnäolo lavalla ja roolihahmoissa.

Olga on ottanut vastuulleen myös esityksen valojen ja äänien tekemisen ja ajamisen:

–Oli myös mukava saada kaikkien vaikeuksien päätteeksi tehtyä valot tuohon tilaan. Vaikka en ole mikään tekniikkanero, nautin valojen ja äänien tekemisestä sekä ajamisesta.

Jännittääkö ensi-ilta?

-Ensi-esitys jännitys jäi Lappeenrantaan, mutta siitä huolimatta on ensi-iltaan kuuluvaa kutkuttava jännitystä.

Olga toivoo, että yleisö tykkää ja nauttii esityksestä. Myös hänen sukulaisensa istuvat katsomossa jo ensi-iltana.

Perinteinen sairastuminen ennen ensi-iltaa

Onko teille tuttua? Kaikki asiat valmistautumisen osalta on kohdallaan, kunnes joku ilmoittaa olevansa flunssassa. Kenraalissa ääni katkeaa ja kurkku on kuin hiekkapaperia. Tämä tuo lisäjännitystä ensi-iltaan!

KYT:in poppakonstit

Tilanteen pakottamana on aika kokeilla ihan kaikkia mahdollisia apukeinoja mitä vain löytyy. Tässä siis hätäkeinot viruksen hyökätessä viimetipassa. Jokainen kokeilkoon omalla vastuulla:

• 

• 

• 

1. Hae apteekista tarvittavat lääkkeet (desinfioivia, oireita lievittäviä, sairastamisaikaa lyhentäviä)
2. Älä puhu tai käytä ääntäsi turhaan, säästä se ensi-iltaan. Älä myöskään yski, koska se rasittaa äänihuulia.
3. Lepää!
4. Höyryhengitä. Voit lisätä halutessasi höyryhengitysveteen inkivääriä, hunajaa ja merisuolaa.
5. Juo keitettyä vettä. Voit lisätä veteen hunajaa ja inkivääriä, kokeile myös valkosipulia, sitruunaa, mustapippuria ja Auringonhattu-uutetta.
6. Carmolistipat auttavat aina. Ota ne mukaan lavan taakse!
7. Auringonhattu-uute auttaa.
8. Valkosipuli on tehokas apu, vaikka hengitys tuoksuukin sen jälkeen ihanalle.
9. Syö paprikaa!
10. Pidä kaulan alue ja jalat lämpiminä.
11. Laita vettä hapettumaan yöksi ja juo sitä heti aamulla herättyäsi
12. Käy saunassa lempeissä löylyissä.
13. Tee vesi+merisuolacoctail ja kurluttele sitä.
14. Muista ajatuksen voima! Pysy positiivisena ja tee parhaasi, että äänesi kantaa.

Nämä konstit on kokeiltu käytännössä ja niistä olikin yllättävän paljon apua. Keinoja on myös paljon, joten jokainen voi löytää itselleen parhaimman.

Kenraalissa ääni ei tullut ja kurkku oli todella kipeä. Apteekin lääkkeet olivat olleet vuorokauden käytössä. Kenraalin jälkeen kokeiltiin lisäksi näitä poppakonsteja ja ensi-illassa kurkku ei ollut enää kipeä ja ääni kulki paremmin.

Ennen esitystä tuli tehtyä suolavesikurluttelua useaan otteeseen. Esityksen aikana lavan takana oli mukana kunnon selviytymispakkaus: Carmolistipat, kuuma hunaja+auringonhattu -vesi ja tietysti viltti, jonka alle mahtui lämmittelemään myös toveri.

Joskus tauti voi iskeä yllättäen, mutta peli ei ole vielä menetetty! Pysy optimistisena ja tee parhaasi. Voit yllättyä!

Blogiterveisin, Sini

Ylioppilasteatterifestivaali on Ylioppilasteatteriliitto SYTY ry:n vuosittain järjestämä teatterifestivaali ja se kiertää vuosittain eri ylioppilasteatteripaikkakunnilla. Ylioppilasteatteri Acti toimi isäntänä Ylioppilasteatterifestivaalille 12.4.-14.4.2019. Festivaali on vuosittain suurin tapahtuma, jossa ylioppilasteattereiden jäsenet kohtaavat toisensa. Festivaaleille osallistuvat yleensä kaikki neljätoista ylioppilasteatteriliitto SYTY ry:n jäsenteatteria ja jokainen jäsenteatteri esittää festivaalilla yhden tuottamansa näytelmän.

perjantai 12.4.2019

Matkamme alkaa kohti Ylioppilasteatterifestivaalia. Ilmasta pystyy aistimaan kutittelevaa innostusta ja pientä hykertelevää jännitystä. Kannamme matkatavaramme ja Kultaisen vasikan lavasteet autoon. Bussissa löytyy kaikki vessasta jääkaappiin ja puhelinten latauspisteeseen. Kuskimme on oikein mukava. Hän toteaa, että kyllähän nyt näyttelijöille jääkaappi tulee tarpeeseen. Valtaamme bussin takaosan ja tarkistamme vielä, että kaikki ovat paikalla. Viimein bussi lähtee matkaan. Näkemiin Kuopio! Tätä päivää on odotettu. Suurin osa meistä on osallistunut aikaisemmin ylioppilasteatterifestivaalille, mutta joukossamme on myös näyttelijöitä, jotka osallistuvat ensimmäistä kertaa kyseiseen tapahtumaan.

Yhteishenkemme on loistava. Pysähdymme ennen Joensuuta, nautimme huoltoaseman wc-idylleistä ja nappaamme kaupasta mukaamme ravintoa ja nesteytystä. Sää on puolellamme, aurinko paistaa ja muutama meistä nauttii jo jäätelöä keväisessä auringon lämmittämässä säässä linnunlaulun säestämänä.

Matka jatkuu kohti Joensuuta, jossa kyytiimme hyppää Joensuun ylioppilasteatteri. Aapo ehdottaa, että voisimme soittaa ja laulaa joensuulaisille kappaleen, mutta idea tuli niin viimetipassa, että emme toteuttaneet tätä loistoideaa. Ympärillä kaikuu naurua ja näkyy mielenkiintoisia lavasteita.

Lavasteista mieleemme muistuu ihanaakin ihanampi Lyyli-patsaamme, joka olisi ansainnut oman paikkansa bussin penkillä, mutta joutuu nyt matkaamaan matkatavaroiden seassa. Onneksi hän saa kunniaa myöhemmin Lappeenrannassa:

Toisella pysähdyksellä nautimme jälleen wc-idylleistä, osa meistä kävi hakemassa syötävää ja minä ja Tiia nautimme raittiista ulkoilmasta käyden juoksemassa ja tutkimassa lähimaastoa. Samalla juostessa kertasimme vuorosanojamme. Lopuksi venyttelimme ja menimme odottelemaan muita. Tässä on todistusaineistoa juoksulenkistämme.

Pitkän matkan aikana tulee puhuttua kaikenlaista ja erityisesti mieleen jäi muutamat vitsit: Miksi kutsutaan isoa töppäystä Pauligilla? -Juhlamokaksi. Minkä nimiset ovat savolaiset lammasjuhlat? -Kilipailut. Missä on maailman pienin hammaslääkäri? -Paikan päällä. Näillä vitseillä olisi voinut jopa osallistua festivaalin paskavitsi –kisaan.

Perille saavuttuamme saamme kantaa lavasteemme ja matkatavaramme liikuntasaliin. Odottelemme pääsyä majoitusluokkaan ja valtaamme salista löytyneen pianon, jota soittelemme ajankuluksi.

• 

• 

Mieleen on jäänyt Mallan mehupurkin hajonnut korkki ja Malla katossa. Perus teatterimeininkiä vai matkahulluutta?

• 

• 

Kun vihdoin saamme luokkatilamme täytämme sen patjoilla ja makuupusseilla. Minun ilmapatjani itsetäyttävä pumppu ei toimi ja mielessäni käy, että saanko nukkua upeasti yön kovan lattian syleilyssä. Näin ei onneksi käynyt. Nimittäin pelastajamme lainaa sähköllä toimivaa pumppuaan ja patja täyttyy hetkessä. Teatteriperheenjäsen pelastetaan hädästä aina. Mahtavaa! Kunniamaininta Villelle!

Katsottuamme muiden teattereiden esitykset kokoonnumme kaikki KYT:läiset yhdessä ja käymme porukalla ulkona syömässä. Ruoka on hyvää ja seura sitäkin parempaa.

• 

• 

Illalla rentoudumme, soitamme  pianoa, istumme iltaa ja myöhemmin menemme nukkumaan. Osa meistä valvoo ja viettää aikaa muiden teatterilaisten seurassa. Yöstä muistikuvana on kotoisan oloinen koko yön raikuva kuorsaus. En paljasta tätä henkilöä! 

lauantai 15.4.2019

Aamulla herätessämme monen kasvoilla loistavat hymyt. Tämä päivä tulee olemaan ikimuistoinen. Tänään mekin pääsemme lavalle.

Käymme katsomassa aamulla Joensuun ylioppilasteatterin Aikahypyn. Esityksessä hauskaa on, että yleisö saa vaikuttaa tarinan kulkuun. Esitys kestää noin tunnin. Saunapalosta akoi sekava seikkailu ajasta ja paikasta toiseen. Kuvassa näkyy Aikahypyn lavasteet.

On aika käydä syömässä tai hakemassa ruokaa ennen esitystämme, että olemme siellä täysissä voimissamme. Syötyämme lepäämme, joogaamme, kuuntelemme musiikkia ja valmistelemme pohjameikkejämme ja hiuksiamme. Kuvassa näkyy upea sekä siisti majoituksemme. Hauskinta tässä on, että emme tienneet olevamme kuvauksen kohteena. Kuvassa minä ohjaan Mallalle joogaa.

Kun olemme lähtövalmiit, on aika vetäistä takit niskaan ja matkata kohti esiintymispaikkaamme Kehruuhuonetta. Matka taittuu nopeasti. Lappeenrannassa lunta ei ole enää paljoa. Tässä olemme me. Valmiina ja onnellisena. Huippu tunnetila välittyy kuvasta.

• 

• 

Esiintymisemme meni hienosti ja saimme upeaa palautetta raadilta. Fiilis oli loistava ja yleisö oli myös ihana. Mahtava energia! Kiitos Lappeenranta, kiitos ylioppilasteatterifestivaali ja upea työryhmämme! Kiitos Kultainen vasikka! Tästä on hyvä jatkaa kohti Kuopion ensi-iltaa. <3

Hyvän ensi-esityksen jälkeen kävelemme onnellisina hakemaan ruokaa ja otamme yhteiskuvan Norpan kanssa. Hyvin syöneenä on hyvä jatkaa porukalla kohti improkisoja!

Improkisat kokosi Kehruuhuoneelle Ylioppilasteatterit ympäri suomen mittelöimään improvisaation herruudesta. Kannustimme suosikkiamme. Meitä edusti Ville ja Eetu. He pärjäsivät hyvin alussa, mutta tippuivat riimimittelössä. Koko päivä on ollut upea, tapahtumarikas ja onnistunut.

sunnuntai 14.4.2019

Aamulla pakkaamme tavaramme ja siivoamme luokan. Ilmassa on onnellista väsymystä. Tiia kertoi minun nauraneen unissani viimeyönä. Festariviikonloppu on ollut upea, täynnä monipuolisia esityksiä, huippua teatterikansaa ja hyvää ruokaa. Käymme katsomassa vielä Porin ylioppilasteatterin Noitametsän, joka kertoo kirjailijan työn onnesta, katkeruudesta ja piinasta.

Menemme kehruuhuoneelle päätöstilaisuuteen. Päätöstilaisuudessa jaettiin palkintoja. Teatterimme sai vuoden teatteritekopalkinnon verenluovutusideastamme. Me Kuopion ylioppilasteatterista olemme siis perustaneet veriryhmän ja käyneet yhdessä luovuttamassa verta. Hyvä me! Haastamme myös muut samaan! Seuraavat Ylioppilasteatterifestivaalit ovat Tampereella.

Päätöstilaisuuden jälkeen lähdemme takaisin kohti Kuopiota. Bussimatka on ihana myös paluumatkan. Bussi on täynnä onnellista, mutta väsynyttä porukkaa. Osa meistä nukkuu ja osa juttelee mukavia. Ville soittaa meille ihanaa livemusiikkia ja välillä laulaakin.

Tämä oli ikimuistoinen reissu, kiitos siitä kaikille. <3

ystävällisesti,

Sini ja Tiia

Hei!

Me haluamme tarjota sinulle mahdollisuuden seurata lähempää teatterimme toimintaa. Olemme nyt siirtyneet blogien ihmeelliseen maailmaan. Meidät löydät jo facebookista ja instagramista, mutta tämäkin alue on aika valloittaa. Täältä voit seurata Kuopion ylioppilasteatterin arkea lähempää. Blogi antaa sinulle mahdollisuuden kurkistaa kulissien taakse ja nähdä kuinka meillä tehdään teatteria. Tervetuloa tutustumaan Kuopion ylioppilasteatteriin!