Siirry sisältöön

Ylioppilasteatterifestivaali Lappeenrannassa

Ylioppilasteatterifestivaali on Ylioppilasteatteriliitto SYTY ry:n vuosittain järjestämä teatterifestivaali ja se kiertää vuosittain eri ylioppilasteatteripaikkakunnilla. Ylioppilasteatteri Acti toimi isäntänä Ylioppilasteatterifestivaalille 12.4.-14.4.2019. Festivaali on vuosittain suurin tapahtuma, jossa ylioppilasteattereiden jäsenet kohtaavat toisensa. Festivaaleille osallistuvat yleensä kaikki neljätoista ylioppilasteatteriliitto SYTY ry:n jäsenteatteria ja jokainen jäsenteatteri esittää festivaalilla yhden tuottamansa näytelmän.

perjantai 12.4.2019

Matkamme alkaa kohti Ylioppilasteatterifestivaalia. Ilmasta pystyy aistimaan kutittelevaa innostusta ja pientä hykertelevää jännitystä. Kannamme matkatavaramme ja Kultaisen vasikan lavasteet autoon. Bussissa löytyy kaikki vessasta jääkaappiin ja puhelinten latauspisteeseen. Kuskimme on oikein mukava. Hän toteaa, että kyllähän nyt näyttelijöille jääkaappi tulee tarpeeseen. Valtaamme bussin takaosan ja tarkistamme vielä, että kaikki ovat paikalla. Viimein bussi lähtee matkaan. Näkemiin Kuopio! Tätä päivää on odotettu. Suurin osa meistä on osallistunut aikaisemmin ylioppilasteatterifestivaalille, mutta joukossamme on myös näyttelijöitä, jotka osallistuvat ensimmäistä kertaa kyseiseen tapahtumaan.

KYT valmiina lähtöön. Vasemmalta: Ville, Olga, Malla, Emmi, Sini.

Yhteishenkemme on loistava. Pysähdymme ennen Joensuuta, nautimme huoltoaseman wc-idylleistä ja nappaamme kaupasta mukaamme ravintoa ja nesteytystä. Sää on puolellamme, aurinko paistaa ja muutama meistä nauttii jo jäätelöä keväisessä auringon lämmittämässä säässä linnunlaulun säestämänä.

Blogitoverit tien päällä. Sini ja Tiia.

Matka jatkuu kohti Joensuuta, jossa kyytiimme hyppää Joensuun ylioppilasteatteri. Aapo ehdottaa, että voisimme soittaa ja laulaa joensuulaisille kappaleen, mutta idea tuli niin viimetipassa, että emme toteuttaneet tätä loistoideaa. Ympärillä kaikuu naurua ja näkyy mielenkiintoisia lavasteita.

Lavasteista mieleemme muistuu ihanaakin ihanampi Lyyli-patsaamme, joka olisi ansainnut oman paikkansa bussin penkillä, mutta joutuu nyt matkaamaan matkatavaroiden seassa. Onneksi hän saa kunniaa myöhemmin Lappeenrannassa:

Upea Lyylimme ja Malla.

Toisella pysähdyksellä nautimme jälleen wc-idylleistä, osa meistä kävi hakemassa syötävää ja minä ja Tiia nautimme raittiista ulkoilmasta käyden juoksemassa ja tutkimassa lähimaastoa. Samalla juostessa kertasimme vuorosanojamme. Lopuksi venyttelimme ja menimme odottelemaan muita. Tässä on todistusaineistoa juoksulenkistämme.

Oli hyvä juoksulenkki! Tiia ja Sini.

Pitkän matkan aikana tulee puhuttua kaikenlaista ja erityisesti mieleen jäi muutamat vitsit: Miksi kutsutaan isoa töppäystä Pauligilla? -Juhlamokaksi. Minkä nimiset ovat savolaiset lammasjuhlat? -Kilipailut. Missä on maailman pienin hammaslääkäri? -Paikan päällä. Näillä vitseillä olisi voinut jopa osallistua festivaalin paskavitsi –kisaan.

Matka hyvässä seurassa kiitää nopeasti ohi kun huomaamme olevamme jo Lappeenrannassa. Kyydissämme käy festarikummi, joka tuo meille festaripassit ja -ohjelmat. Jatkamme matkaamme majoituskoululle.

Perille saavuttuamme saamme kantaa lavasteemme ja matkatavaramme liikuntasaliin. Odottelemme pääsyä majoitusluokkaan ja valtaamme salista löytyneen pianon, jota soittelemme ajankuluksi.

Mieleen on jäänyt Mallan mehupurkin hajonnut korkki ja Malla katossa. Perus teatterimeininkiä vai matkahulluutta?

Kun vihdoin saamme luokkatilamme täytämme sen patjoilla ja makuupusseilla. Minun ilmapatjani itsetäyttävä pumppu ei toimi ja mielessäni käy, että saanko nukkua upeasti yön kovan lattian syleilyssä. Näin ei onneksi käynyt. Nimittäin pelastajamme lainaa sähköllä toimivaa pumppuaan ja patja täyttyy hetkessä. Teatteriperheenjäsen pelastetaan hädästä aina. Mahtavaa! Kunniamaininta Villelle!


Kävimme katsomassa Nuijamiehessä Vaasan ylioppilasteatteri Rampin esityksen Juoppohullun päiväkirja. Esitys kesti n.2h 15min. Esitys oli yhtä aikaa koominen, traaginen ja kaunistelematon.

Katsottuamme muiden teattereiden esitykset kokoonnumme kaikki KYT:läiset yhdessä ja käymme porukalla ulkona syömässä. Ruoka on hyvää ja seura sitäkin parempaa.

Illalla rentoudumme, soitamme  pianoa, istumme iltaa ja myöhemmin menemme nukkumaan. Osa meistä valvoo ja viettää aikaa muiden teatterilaisten seurassa. Yöstä muistikuvana on kotoisan oloinen koko yön raikuva kuorsaus. En paljasta tätä henkilöä! 

lauantai 15.4.2019

Aamulla herätessämme monen kasvoilla loistavat hymyt. Tämä päivä tulee olemaan ikimuistoinen. Tänään mekin pääsemme lavalle.

Huomenta Lappeenranta!

Käymme katsomassa aamulla Joensuun ylioppilasteatterin Aikahypyn. Esityksessä hauskaa on, että yleisö saa vaikuttaa tarinan kulkuun. Esitys kestää noin tunnin. Saunapalosta akoi sekava seikkailu ajasta ja paikasta toiseen. Kuvassa näkyy Aikahypyn lavasteet.

Aikahyppy.

On aika käydä syömässä tai hakemassa ruokaa ennen esitystämme, että olemme siellä täysissä voimissamme. Syötyämme lepäämme, joogaamme, kuuntelemme musiikkia ja valmistelemme pohjameikkejämme ja hiuksiamme. Kuvassa näkyy upea sekä siisti majoituksemme. Hauskinta tässä on, että emme tienneet olevamme kuvauksen kohteena. Kuvassa minä ohjaan Mallalle joogaa.

Malla ja Sini joogaavat.

Kun olemme lähtövalmiit, on aika vetäistä takit niskaan ja matkata kohti esiintymispaikkaamme Kehruuhuonetta. Matka taittuu nopeasti. Lappeenrannassa lunta ei ole enää paljoa. Tässä olemme me. Valmiina ja onnellisena. Huippu tunnetila välittyy kuvasta.

Esiintymisemme meni hienosti ja saimme upeaa palautetta raadilta. Fiilis oli loistava ja yleisö oli myös ihana. Mahtava energia! Kiitos Lappeenranta, kiitos ylioppilasteatterifestivaali ja upea työryhmämme! Kiitos Kultainen vasikka! Tästä on hyvä jatkaa kohti Kuopion ensi-iltaa. <3

Kultainen vasikka!

Hyvän ensi-esityksen jälkeen kävelemme onnellisina hakemaan ruokaa ja otamme yhteiskuvan Norpan kanssa. Hyvin syöneenä on hyvä jatkaa porukalla kohti improkisoja!

Vasemmalta: Henna, Emmi, Sini ja Norppa
Sukellamme Olgan kanssa takkimereen. Anteeksi Olga, tämä on vain niin ihana kuva sinusta. Jos olisit saanut, olisit mielelläsi huolehtinut meidän kaikkien takeista. Sieltä sä ojensit meille kaikille henkareita. Tätä se on, meidän teatteriperhe.

Improkisat kokosi Kehruuhuoneelle Ylioppilasteatterit ympäri suomen mittelöimään improvisaation herruudesta. Kannustimme suosikkiamme. Meitä edusti Ville ja Eetu. He pärjäsivät hyvin alussa, mutta tippuivat riimimittelössä. Koko päivä on ollut upea, tapahtumarikas ja onnistunut.

sunnuntai 14.4.2019

Aamulla pakkaamme tavaramme ja siivoamme luokan. Ilmassa on onnellista väsymystä. Tiia kertoi minun nauraneen unissani viimeyönä. Festariviikonloppu on ollut upea, täynnä monipuolisia esityksiä, huippua teatterikansaa ja hyvää ruokaa. Käymme katsomassa vielä Porin ylioppilasteatterin Noitametsän, joka kertoo kirjailijan työn onnesta, katkeruudesta ja piinasta.

Vasemmalta: Malla, Olga, Veera

Menemme kehruuhuoneelle päätöstilaisuuteen. Päätöstilaisuudessa jaettiin palkintoja. Teatterimme sai vuoden teatteritekopalkinnon verenluovutusideastamme. Me Kuopion ylioppilasteatterista olemme siis perustaneet veriryhmän ja käyneet yhdessä luovuttamassa verta. Hyvä me! Haastamme myös muut samaan! Seuraavat Ylioppilasteatterifestivaalit ovat Tampereella.

Olga, Ville ja Sini verenluovutuksessa!

Päätöstilaisuuden jälkeen lähdemme takaisin kohti Kuopiota. Bussimatka on ihana myös paluumatkan. Bussi on täynnä onnellista, mutta väsynyttä porukkaa. Osa meistä nukkuu ja osa juttelee mukavia. Ville soittaa meille ihanaa livemusiikkia ja välillä laulaakin.

Tämä oli ikimuistoinen reissu, kiitos siitä kaikille. <3

ystävällisesti,

Sini ja Tiia

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.